Blog

Tiistai, Huhtikuu 7, 2020, 08:55

Kun hyväksymme sen, ettemme tiedä?

Tämän päivän mietinnöissä epävarmuuden hyväksyminen ja siihen keskittyminen, minkä voimme hallita.

Epävarmuuden muuttuessa elämässämme hankalaksi asiaksi, tarpeettomaksi jähmettymiseksi tai tarpeettomaksi tarpeeksi paeta tai taistella, on hyvä hetkellisesti pysäyttää tilanne ja antaa tutkimisen systeemille tilaa.

Mitä myönteistä voisi seurata epävarmuuden sietämisestä? Millaisia tunteita on epävarmuuden takana? Voisinko antaa itselleni luvan jatkaa sopivassa tahdissa, vaikken tietäisikään, mitä prosessin loppupäässä odottaa?

Kun huomaat epävarmuuden käyvän sietämättömäksi tai havaitset  haluttomuuttaa jatkaa jossakin luovassa tai muutostyöskentelyä sisältävässä prosessissa, saatat havaita epämiellyttävää sisäistä puhetta, tunteita tai ajatuksia.

Yleisimpiä sisäisen puheen tyyppejä, joita saatamme havaita sisäistä maailmaamme tutkiskelemalla:

 

  • HUOLESTUJAN sisäistä puhetta on "jossittelu", joka vahvistaa pelkojen sekä ahdistuneisuuden sijaa elämässäsi. Huolestunut sisäinen puhe paitsi valmistaa sinut odottamaan pahinta, myös pitää sinut valppaana tarkkailemaan pieniäkin oireita tai merkkejä hankaluuksista, nolostuttavista hetkistä tai yliarvoiduista ja suurennelluista katastrofimahdollisuuksista.

 

  • KRIITTINEN sisäinen puhe muistaa morkata ja sivuuttaa myönteiset ominaisuutesi. Kriitikko sisälläsi saattaa vertailla sinua muihin ja uskotella, että olisit jotenkin huonompi kuin muut.

 

  • UHRI sisälläsi saattaa kokea olevansa arvoton ja toivoton. Sen tehtävä on pahentaa masentuneisuutta ja kertoa, ettet koskaan pysty etenemään tavoitteissasi tai että on liian myöhäistä. Uhri sisäisessä puheessasi ylläpitää kielteisiä uskomuksia, kuten "ei se siitä - ei tähän kuitenkaan auta mikään". "Olen tulossa hulluksi".

 

  • TÄYDELLISYYTTÄ TAVOITTELEVA sisäinen elämä taasen ajaa sinut helposti loppuun. Saatat olla kroonisesti stressaantunut tai uupunut sen  vaatimuksista. Täydellisyyttä tavoitteleja sisäinen puhe painostaa ja hiostaa sinua "pakko", "täytymis" -ja "pitäisi" -lausahduksilla sietämättä levollisuutta, mahdollisuuksia palautumiselle tai virheitä ja elämään kuuluvia takaiskuja.

 

Sisäinen yksinpuhelumme on käynnissä enimmäkseen all the time ja siksi siihen kannattaa kiinnittää tietoista huomiota. Koska epävarmuuden sietokykyä tarvitaan lähes kaikessa pitkäjänteisessä, alusta loppuun vietävissä elämän ja työelämän toimenpiteiden sarjoissa, siitä voi ottaa tuntumaa havainnoimalla; miten se erilaisissa tilanteissa näyttäytyy sekä ajankäyttöään tietoisesti tarkastelemalla. On hyvä muistaa, että sisäisen puheen syntymiselle on ollut jokin hyvä syy.

Erilaisia tilanteita, joissa sisäisen puheen havainnointia voi tehdä, voivat olla vaikkapa tilanteet kouluun tai työhön liittyen, ihmissuhdetilanteet, ahdistavat tai pelottavat tilanteet.

Kun teemme tutkimusmatkaa sisäiseen puheeseemme voimme samalla myös antaa sille "ärsytyspisteen" (1-6) sen mukaan, kuinka häiritsevänä sisäinen puhe juuri sillä hetkellä vaikuttaa. Sen jälkeen on helpompi laittaa "myötätuntolasit päähän" ja alkaa tarkastella myönteisemmin omaa sisäistä maailmaansa.

Joskus myötätunnon löytymiseen voi olla hyvä pyytää ammattilaisen apua, sillä kaikki sisäinen puhe ei ole samanlaista.

 

Mutta miksi ajankäytön tietoista suunnittelua?

Saatamme yllättyä kuinka vähän ajankäytössämme jää toimetonta aikaa, kun elämää ylläpitävät ja arjen toiminnot on hahmoteltu suunniteltuun ajankäyttöön. Toisaalta saatamme olla myös niin tottuneita "tekemään tekemään tekemään", että pelkkä "oleminen" voi tuntua vaikealta.

Suunniteltu ajankäyttö on tärkeää siksi, että tehoton ajankäyttö voi ajaa meidät stressiin ja ahdistuneisuuteen, lamaantumiseen tai pitkällä aikavälillä jopa sairastumiseen.

Sen vuoksi tutkimusmatka omaan vireydensäätelyyn sekä ajankäyttöön on hyödyllistä ja sitä on hyvä palata tarkastelemaan säännöllisesti.

 

Selvitä siis, miten käytät aikaasi (Tehtävä 1)

Voit tehdä ajankäyttöympyrän, lukujärjestyksen, päivärungon, kalenterin, toimintolistan, strategiakartan, mindmapin, prosenttikaavion, excel-taulukon tai hyödyntää jokaista niistä, harkitusti, tilanteesi mukaan... ole rehellinen.

 

Ota ajankäytölle uusi suunta (Tehtävä 2)

  1. Listaa tehtävät ja aikatauluta päiväsi/viikkosi uudelleen
  2. Älä tee asioita samanaikaisesti, vaan huolehdi tauoista
  3. Huolehdi perustarpeista ja ajasta ne suunnitelmaasi säännöllisiksi. (*Uni, ruokailut, lepo, leikki, luovuus, yhdessäolo, raitis ilma..)
  4. Liikunta ja harrastaminen ovat omaa aikaasi, lievittävät stressiä
  5. Varaa aikaa sille, mitä olet yrittänyt lykätä ja suunnittele sopiva, toteutettavissa oleva aikajänne/ajat asian toteuttamiselle sekä loppuunsaattamiselle
  6. Sisällytä mielekkäät, iloa tuovat toiminnot, jokaiselle päivälle
  7. Varaa aikaa syvärentoutukselle, ole armollinen

 

Aikatauluta luppoaika (Tehtävä 3)

Se on juuri sitä miltä se kuulostaakin; "vapaata aikaa". Sen tehtävä on pysäyttää oravanpyörä. Luppoaika on nukkumisesta erillistä, päiväsaikaan tapahtuvaa luppoaikaa, joka voi olla esimerkiksi lepoaikaa, virkistysaikaa tai ihmissuhdeaikaa (,joista lepoaika on hyvä varata pelkkään lepäämiseen). Millaisia tuntemuksia ajatus luppoajasta sinussa herättää?

Varaa itsellesi luppoaikaa

  • Tunti päivässä
  • Yksi päivä viikossa
  • Yksi viikko, 12 - 16 viikon välein

 

Joustavasti suhtautumalla, voi ajankäytön hahmottelu avata aivan uuden väylän itsetuntemukseen. Millaisilla asioilla päiväni täytän? Millaisia asioita havaitsemalla ja huomioimalla voin kokea tyytyväisyyttä päiväni päätteeksi? Millainen sietokyky minulla on erilaisiin toimintoihin ja miten selviydyn erilaisista toiminnoista sisäistä puhettani säätelemällä?

 

"Tässä maailmassa mikään ei ole pysyvää - ei edes ongelmamme" (Charlie Chaplin - sitaatti).

Voimia alkaneeseen viikkoon!

Yst. Saana

(Kirjoittaja on psykiatrinen sairaanhoitaja, ART- aggression replacement training-ohjaaja, traumapsykoterapeuttiopiskelija ja johtamiskoulutettu sosiaali- ja terveysalan yrittäjä)


Ei viestejä
(*) Vaaditut kentät
Yhteystiedot: Hyväsie, sosiaali- ja terveyspalvelut Oravanpolku 5, 33540 Tampere P. 044 977 5777 - asiakaspalvelu(at)hyvasie.fi
Copyright (c)2019, Hyväsie. All Rights Reserved.

Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän